*

Osmo Soininvaara Vihreiden kansanedustaja Helsingistä

Henkilökuntamitoitus vanhuspalvelulakiin?

Sivistynyt maa kohtelee vanhuksiaan sivistyneesti. Vanhustenhoito on Suomessa keskimäärin vähintään tyydyttävällä tasolla, mutta on valitettavia poikkeuksia. Vanhuspalvelulailla halutaan turvata yhtäläiset oikeudet vanhuksille siitä riippumatta, missä kunnassa he asuvat. Pitäisikö lakiin ottaa myös sitova henkilöstömitoitus?

Henkilöstömitoitus on tehokas, mutta varsin kömpelö tapa toimia. Se on kuitenkin paras, jos parempaa ei keksitä. Ongelmia henkilöstömitoitukseen kuitenkin liittyy.

Kokoomuslaiset poliitikot ovat huomauttaneet, että toiset vanhukset tarvitsevat enemmän hoitoa kuin toiset. Kiinteä mitoitus johtaa voimavarojen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Tämä on totta. Lakiin on hankala kirjoittaa riittävän tarkkaa vanhuksen kuntoluokitusta.

Kiinteä mitoitus ei estä hoitamasta vanhuksiaan huonosti. Jos kunta haluaa säästää vanhustenhoidossa, se nostaa kynnystä päästä laitoshoitoon. Hoidossa olevat ovat vaikeahoitoisempia jolloin tarvittaisiin itse asiassa sitovaa mitoitusta enemmän hoitohenkilökuntaa. Normi täyttyy, mutta henkilökunta on yhä alimitoitettu.

Toinen ongelma liittyy siihen, mitä tarkoitetaan henkilökunnalla. Kun lapseni olivat vielä päivähoidossa, hyvin suosittu ”päiväkotitäti” oli päiväkodin keittäjä, joka lapsia keittiöön katsomaan ruuan laittoa ja leipoi lasten kanssa pullaa. Mikäli hänellä ei ollut lastenhoidon koulutusta, hän ei laskettu miltään osin mukaan henkilökuntaa mitoitettaessa. Päiväkodin keittäjät on nyt korvattu Palmian pakettiautolla, joka tuo ruuat keskuskeittiöstä.

Laitoshoidossa tehtävä työ ei ole vain vanhusten hoitoa. Se on myös siivousta, vaatehuoltoa ruuan laittoa. Ainakin tähän asti normitus on koskenut vain asianomaisen koulutuksen saanutta hoitohenkilökuntaa. Tiukka jako hoitohenkilökuntaan ja muuhun avustavaan henkilökuntaan estää järjen käytön töiden suunnittelussa.  Vesilasin antamiseen janoiselle ei tarvita vuosien koulutusta.

Olisi järkevää venyttää muun henkilökunnan toimenkuvaa hoidon suuntaan. Jos tästä ei palkita henkilökuntanormituksessa, käy toisin päin: muuta henkilökuntaa vähennetään ja heidän tehtäviään siirretään hoitohenkilökunnalle – on monin paikoin jo siirretty. Tämä on vääränsuuntaista kehitystä jo siksi, että ammattitaitoinen henkilökunta alkaa käydä vähiin.

Jos henkilöstömitoitukseen mennään, mitoitus on tehtävä järkeä käyttäen. Ei pidä tuijottaa vain koulutetun henkilökunnan määrää.  

Muuten olen sitä mieltä, ettei vanhustenhoitoa pitäisi järjestää ja rahoittaa kuten nyt tehdään. Vanhukset tulisi ylentää asiakkaaksi. Olisi paljon parempi, että taloudellinen vastuu vanhustenhoidosta olisi Kelalla, joka antaa vanhukselle niin arvokkaan hoitosetelin, että sillä voi rahoittaa vanhuksen kunnon mukaisen hoidon. Rahat tähän otettaisiin kuntien valtionavusta, koska kunnat vapautuvat rahoitusvastuusta. Hoitosetelin kanssa voi hakeutua joko yksityiseen hoitoon tai oman tai jonkin toisen kunnan järjestämään hoitoon. Vanhusten kaltoin kohtelusta päästäisiin eroon sillä, että vanhukset äänestävät jaloillaan eivätkä tuo hoitoseteliään laitokseen, jossa hoito on huonoa. Jos vanhus ei itse pysty puhevaltaansa käyttämään, omaiset voivat tehdä sen hänen puolestaan.

= = =

Moni on varmaankin yrittänyt päästä blogilleni osoitteeseen www.soininvaara.fi. Webhotellin palvelin rikkoutui viime sunnuntaina, eikä palveluntarjoaja ole onnistunut vieläkään siirtämään varmuuskopioita uudelle aplvelimelle. Nii9npä julkaisen kirjoituksiani ainakin toistaiseksi täällä Uudessa Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Muuten kyllä, mutta vierastan aina kun mainitaan yksityinen palveluntarjoaja sote palveluihin. En tarkoita pieniä yksityisiä vaan näitä monikansallisia Attendoja sun muita ampiaisia jotka keinottelevat valtion rahaa veroparatiiseihin.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Vanhuksia ei pidä laittaa bisneksen välikappaleeksi. Yksityiset laitokset tähtäävät vain voittojen maksimointiin. Kyllähän tämä pitäisi jokaisen Osmonkin ymmärtää.

http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11...

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Rahat tähän otettaisiin kuntien valtionavusta, koska kunnat vapautuvat rahoitusvastuusta. Hoitosetelin kanssa voi hakeutua joko yksityiseen hoitoon tai oman tai jonkin toisen kunnan järjestämään hoitoon."

En tainnut oikein ymmärtää miten tuo toimisi. Millä ne kunnat niitä palveluja voisivat tarjota jos valtionavut otetaan pois. Epäilen, että tässä mallissa jäisi vain yksityiset laitokset imuroimaan kelan palvelusetelit.

Käyttäjän soininvaara kuva
Osmo Soininvaara

Kunnalliset laitokset toimisivat sillä rahalla, jonka asiakkaat heille tuovat. Sama raha, joka nyt tulee valtilta valtionapujen kautta tulee Kelan maksaman hoitosetelin kautta. Mutta vain niille laitoksille, joiden hoidon taso tyydytttää asiakkaita.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Vaarana on, että isot ketjut jyräävät pienet pois markkinoilta, jolloin Suomeen jää tällekin saralle muutama monopoliketju. Taisi olla a-studiossakin tästä joku aika sitten. Yksityinen pystyy aina, tavalla tai toisella, myymään halvemmalla kuin kunta / kaupunki. Hintakilpailu alas mietityttää, kun taas ylös ei (varaakkaan kallis deluxe-4tähden-vanhainkoti).

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Juu, ymmärsin. Tästä seuraisi se, että monikansalliset olisivat lopulta ainoita palvelun tarjoajia, luulen. Kuntien rooli olisi lähinnä tilojen vuokraajana. Ajatushan on ihan hyvä ja tällaisia vaihtoehtoja sais tulla muiltakin, eikä aina vaan pakko, pakko, laki, laki.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kuinka se rahoitus käytännössä menee? Kunnankin hoitolaan joutuu maksamaan omistaan ison siivun varallisuudesta riippuen.

Petri Haapa

Minua vähän arveluttaa se, miten palvelusetelien tuomalla rahamäärällä pystytään kattamaan kiinteät kustannukset, poistot, rakentamiskustannukset yms.

Markku Laaksonen

palvelujen tarjonta ei ole yhtä notkeaa kuin kysyntä, kun suosituimman paikan viimeinen paikka on mennyt, ei sen kapasiteettia kyetä kasvattamaan hetkessä. Suosituimmuus on tietty monen kriteerin summa.

Kilpailu tietenkin nostaa kaikkien laatua. Samanlainen ranking toimisi myös perusterveydenhoidossa, nostaisi esiin hyvät laitokset ja henkilöt.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Kiitos.
Tässä oli asiaa!

..

Asiakas -sanan kyl jättäisin viel odottamaan aikaa parempaa..

Jorma Kassinen

Osapuilleen kaikista kohdista samaa mieltä.

"Hoitosetelin kanssa voi hakeutua joko yksityiseen hoitoon tai oman tai jonkin toisen kunnan järjestämään hoitoon."

Ei käy SDP:lle, liian toimivaa ja liian vähän byrokratiaa.

"Toinen ongelma liittyy siihen, mitä tarkoitetaan henkilökunnalla. Kun lapseni olivat vielä päivähoidossa, hyvin suosittu ”päiväkotitäti” oli päiväkodin keittäjä, joka lapsia keittiöön katsomaan ruuan laittoa ja leipoi lasten kanssa pullaa."

Niin ja tuo keittäjä voisi olla myös 55-vuotias mikroyrittäjä jos keittiö annetaan edullisesti käyttöön.
Tulisi samalla hoidettua työllisyyttä ja poistettua masennusta.

Olipa hieno kirjoitus ja ymmärsi kerralla minkälaisten ongelmien kanssa tuossa tässä uudessa lakialoitteessa painitaan.

Hätiköidä ei pitäisi koska asia on todella tärkeä seuraavat 20 vuotta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Sivistynyt maa kohtelee vanhuksiaan sivistyneesti. Vanhustenhoito on Suomessa keskimäärin vähintään tyydyttävällä tasolla, mutta on valitettavia poikkeuksia.....

lllllllllllllllllllllllll

Hyvä. Tuo on sivistynyttä realismia. Media keskittyy liikaa erikoistapauksiin. Vanhenemisen taustalla on kuoleman lähestymisen pelko. Useimpia se ahdistaa ja tämä purkautuu tyytymättömyytenä käytännön tosiasioiden edessä.
On hyvä jos valmistautuu kohtaamaan vanhenemisen

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tätä ehdotusta voisi soveltaa laajemminkin. Periaate on hyvä. Suomalaisten perustason peruspalvelut kustannetaan kaikki yhdessä. Kunnat velvoitetaan toteuttamaan nuo peruspalvelut asukkailleen. Mutta setelin voi käyttää myös muualla, jos muualta saa parempaa palvelua. (Kotihoitokin käy, mutta sen tasoa pitäisi kai tässä mallissa vähän valvoa.)

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Asiakas -mallissa on kyllä hyvä ajatus, mutta todennäköinen seuraus on se, että isot ketjut tulevat kaappaamaan markkinat. Ensin hyödynnetään ARA-rahoitusta ja rakennetaan seinät. Sen jälkeen haalitaan (kunnan ja valtion kouluttama) työvoima paremmilla eduilla ja palkoilla. Alkuun voidaan tarjota matalaa hintaa (jopa tappiollista). Kun kunnan oma tuotanto on ajettu alas, on yksityisellä toimijalla tilat ja henkilökunta. Miten julkinen pystyy vastaamaan, jos (ja kun) yksityinen alkaa nostaa hintoja (kattaakseen omistajien vaatiman voiton)?

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Aivan loistava kirjoitus! Palvelusetelin käyttöönoton myötä seniori (asiakas) saisi itse päättää ottaako hän palvelu julkiselta vai yksityiseltä toimijalta. Tämä avaisi (vihdoinkin) markkinoita kotimaisille hoivayhtiöille. Samalla veroeuroja ei käytettäisi yhtään nykyistä enempään, ja voittajana olisi parhaan palvelun tarjoaja. Win-win-win!
http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1117...

Pekka Heliste

Palveluseteli tarkoittaa, etävain varkkaimmilla on mahdollisuus hoitoon.
Seteli kun ei voi olla avoin valtakirja vaan sen arvo on rajoitettu

Palveluseteli jakaa palvelut köyhien huonoihin ja varakkaiden parempiin palveluihin

Touko Apajalahti

Ja miten se eroaa nykytilanteesta, jossa työssäkäyvillä on työterveydenhuolto, opiskelijoilla opiskelijaterveydenhuolto, varakkailla eläkeläisillä yksityinen terveydenhuolto ja muilla kunnallinen? Paitsi että myös ryhmä muut voisi valita palveluntarjoajansa laadun perusteella.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Vesilasin antamiseen janoiselle ei tarvita vuosien koulutusta."

Enpä olisi niin varma! Koulutustasostaan ylpeässä Suomessa tehtävään voidaan hyvinkin vaatia lähihoitajakoulutuksen janonsammutuslinjalta (kolme lukuvuotta) hankittu pätevyys.

Eräs lakisääteisen henkilöstömitoituksen pommi tikittää pienissä yksityisissä hoitolaitoksissa. Jos yhdellä hoitajalla pyöritetty yövalvonta tulkitaan riittämättömäksi, ja yökkövahvuudeksi määritellään vaikkapa kolme, ollaan nopeasti taloudellisen kannattavuusrajan tuolla puolen. Mitäs sitten? Firma kiinni, asukkaat suurlaitoksiin ja henkilöstö työnhakuun. Kaikki hyvin, rouva Guzenina-Richardson?

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

"Jos kunta haluaa säästää vanhustenhoidossa, se nostaa kynnystä päästä laitoshoitoon. Hoidossa olevat ovat vaikeahoitoisempia jolloin tarvittaisiin itse asiassa sitovaa mitoitusta enemmän hoitohenkilökuntaa. Normi täyttyy, mutta henkilökunta on yhä alimitoitettu."

Mitoituksen pitäisikin perustua hoitoisuusluokitukseen, eli siihen minkä kuntoisia asiakkaita osastolla tai hoivakodissa on. Ei tällöinkään tietenkään päästä tilanteeseen, että mitoitus olisi joka hetki oikein, sillä asiakkaiden terveydelliset tilanteet saattavat vaihdella ja vaihtuvuuttakin aina on, mutta keskimäärin henkilökuntamitoituksen pitäisi täyttää edes se minimivaatimus.

"Vesilasin antamiseen janoiselle ei tarvita vuosien koulutusta".

Ei todellakaan tarvita, mutta säästösyistä muusta kuin hoitohenkilöstöstä usein luovutaan. Esimerkiksi joitain vuosia sitten Espoon kotihoidolle palkattiin nuoria kesätöihin, jotta kotiavun varassa olevat huonosti liikkuvat vanhukset pääsivät edes kesäaikaan kodistaan ulos aurinkoon muutaman kerran kesässä. Tämä oli hyvä järjestely, nuoret saivat töitä ja työkokemusta ja vanhukset saivat kontaktin nuoriin, liikuntaa ja ulkoilmaa, jotka kaikki vaikuttivat positiivisesti terveyteen. Mutta tästäkin siis luovuttiin säästösyistä.

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

Ode on oikeassa: henkilöstömitoitus ei takaa yksilöllistä hoitoa ikäihmiselle, vaan ohjaa voimavarat laitoshoitoon. Omaishoito ja kotihoito jäävät ilman rahaa ja vanhukset suljetaan laitoksiin. Ministeri MGR ei ymmärrä kokonaisuutta.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sirpa Asko-Seljavaara!
Miten tuo "ohjaa voimavarat laitoshoitoon" voi pitää paikkansa?

Itse kirjoitat blogissasi:
"Ympärivuorokautinen hoito maksoi 2007 120-150 euroa päivä ja kotihoito vain muutamia kymppejä. Elämän viimeiset kukaudet tai joskus vuodet on kuitenkin usein hoidettava laitoksessa, jos vanhuksella ei ole omaishoitajaa."

Ei kunnat sentään ihan noin tyhmästi toimi.
Toimisi tietysti jos kyseessä olisi Parinen, pässinpäiden luvattu kunta, edellyttäen, että hoitsuja olisi liikaa ns. laitoshoidossa, mutta esität myös blogissasi:
"Ministeri MGR:n esittämä mitoitus laitoshoidossa eli 0,5 hoitohenkilöä hoitopaikkaa kohden on jo nykyisen käytännän mukaan liian alhainen."

Eli anna konkreettinen luku, jonka uskot menevän Kokoomuksen puolesta läpi.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Sivistynyt maa kohtelee vanhuksiaan sivistyneesti. Vanhustenhoito on Suomessa keskimäärin vähintään tyydyttävällä tasolla,"

Kun suomentaa tuon blogistin kaksi väitettä, niin ollaan lähempänä totuutta.

Ensimmäinen lause tarkoittaa, että Kansallinen Kokoomus, ja Paula Risikko eivät edusta sivistyneistöä, koska vastustavat minimimitoitusta.

Ja, onhan se selväkin, jos toimitaan huonolla hoitolaadulla, se mahdollistaa suuremman yrittäjävoiton.
Toisinsanoen, kokoomuksen suosimalla yksityisellä hoitosektorilla eivät muut voi hyvin, kuin omistaja.

Toinen lainauksen osa tarkoittaa, vanhusten hoito on Suomessa surkeassa jamassa. Siinä on käytetty sanavalintoja, jossa kaunistellaan niin paljon, ettei enempää kehtaa....

Soininvaara on oikeilla jäljillä.

Jorma Kassinen

Vihreät voisi olla ihan hyvä puolue jos ei sekaantuisi ympäristö, energia ja kaupunkisuunnittelu asioihin lainkaan.

Tälläiseen asiaan kuin vanhustenhoito heiltä löytyy järkevintä pohdintaa.
Ehkä juuri siksi että ei ole ideologisia esteitä järjenkäytölle.
:D

Käyttäjän WaltteriHosia kuva
Waltteri Hosia

Yhteiskunnallisten palvelujen yksityistämisessä pitäisi aina muistaa perusasiat: Kunnallinen palveluntuottaja voi toimia ilman voittoa, yksityinen ei. Loppuviimein yksityinen tuottaja tulee aina kalliimmaksi veronmaksajille.
Joku aitokapitalisti™ varmasti haluaisi huudahtaa "Mutta se tehokkuus!". Mikä on ihan roskaa; samoista ihmisistä samassa työssä samoilla työehdoilla saadaan sama teho. Toisen loppusumman päälle vaan pitää lisätä yhtiön hallituksen uudet mersut.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Juuri noista syistä, joita Soininvaara blogissaan luettlee, pidän päänuppikohtaiusta henkilkömitoitusta arveluttavana. Se on helposti määritettävissä, mutta ei laikaan takaa, että henkilökuntaa käytetään tasokkaasti ja tehokkaasti, niin, että vanhukset saavat tarvitsemaan hoitoa ajantasaisesti.

Pekka Heliste

Kysymys on työpaikan johtamisen tuottamasta työmoraalista.Valitettavasti meillä on unohdettu, että työmoraalin edellytys on työehtojen työntekijän hyvinvointia tukevatehdot

Nyt työehtojen lähtökohtana ovat yrityksen voiton maksimointi. Ihmisellä,työntekijällä,ei ole merkitystä

Enpä ole vielä tavannut henkilöä,joka motivoituisi siitä,että kohdellaan kuink oiraa

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

Palveluseteli on hyvä ratkaisu hoivapalveluiden ostamiseen, mutta kun hoidon tarve lisääntyy, ei seteli tai vanhuksen omat varat riitä hoidon ostamiseen. Sekä setelillä ja ostopalveluna hankitut palvelut tarvitsevat jatkuvaa seurantaa kunnan taholta. Olen kuullut monista vanhuksista, jotka ovat joutuneet pois yksityisestä hoitopaikasta, kun rahat ovat loppuneet. Surullista.

Pekka Heliste

Palveluseteli toimii niiden kohdalla,jota eivät sitä tarvitse.
Silloin kun vanhus tarvitsee palveluita niin hänen kykynsä ostaa palveluita on alentunut.

Eikä nykyään ole lähellä omaisiakaan, jotka voisivat toimia hänen puolestaan.
Lapset kun hajaantuvat työn perässä ympäri maailman

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Olisiko mahdollista arvioida seuraavan tilanteen mahdollisuutta: Vanhuspalveluille määritettäisiin toimivat ja järkevät mitoitukset. Tämän jälkeen joku virkamies ottaakin esille taskulaskimen ja toteaa ettei maastamme löydy riittävästi koulutettua työvoimaa, jotta tulevaa lainkirjainta voisi noudattaa edes teoriassa. Ilmiselvä johtopäätös tästä on koulutuspolitiikan epäonnistumisen paljastuminen, jolloin mitoitukset unohdetaan laista.

Jari Jakonen

Osmo Soininvaara: "Vanhukset tulisi ylentää asiakkaaksi."

Ihmistä alentavaa kielenkäyttöä eli talousdarwinistin korroptoitunutta ja komprementoitua markkinahöpötystä.

Esimerkiksi Tampereella kyllä koitettiin panna hanttiin rahamaailman invaasiolle, mutta Tampereenkin hoiva joutui antautumaan alle neljässä vuodessa eli näin kauan kesti, kun ihmisten keskinäisten yhdistysten hoivaamisen eetos ja huolenpidon arkinen kieli saatiin tuhotuksi ja hävitetyksi eli vaihdetuksi korroptoituneeseen ja komprementoituun markkinahöpötykseen (Tampereen Yliopiston sosiaalipolitiikan professori Briitta Koskiaho-Cronström: Kilpailuttamisen vaikutuksia: Sosiaalipoliittisten palvelujen kulttuurin murros kohti dualismia).

ISO 9001:2000, RAI, ROI, asiakas/tilaaja, toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmien kieli on sellaista horinaa ja jorinaa, jossa ei ole enää kyse hoivasta ja huolenpidosta, vaan pääomasijoittajien voittojen viemisestä veroparatiisien suojiin hinnalla millä hyvänsä.

PowerPointtien korporaatiokieli on merkkinä meille keskinäisten hoivasäätiöidemme hävittämisen tahdosta.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Siis mikä oivallus, se muuki työ on arvokasta ja lapset ja vanhukset rakastaa just niitä hommia!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Voi Kiesus mitä pässinpäitä!
Ensimmäinen kerta kun joku sanoo mistä kiikastaa. Koko ajan ollut vain "Ei tuo toimi!" mantra päällä.

Jos esimerkiksi ongelma "hoitusista tehdään siivoojia" on eduskunnassa liian suuri ongelma, niin ehdotan että tulette pois sieltä.
Keskivertokansalinenkin osaa tämän ratkaista:

1) Asetetaan henkilömitoitus korkeammaksi, koska rinnakkaisblogissa Sirpa Asko-Seljavaara (KOK) pitää nykyistä liian pienenä. Olkoot 0,85 hoitsua per asiakas.

2) Tehdään paragrafi 2§:
Henkilömitoitus hoitsujen osalta lasketaan siten, että heidän hoitotyöksi lasketaan vain sellainen työ, jota ei saa tehdä ilman kyseisen henkilön koulutusta.

Rautalanka: Jos hoitsu pistetään siivoomaan, tätä työtä ei lasketa henkilömitoituksen piiriin, vaan jos 0,85 ei toteudeudu, pitää palkata lisää hoitsuja kunnes se toteutuu.
Eli koska siivousta saa tehdä toisetkin työntekijät kuin vain hoitsun koulutuksen saannut, siivousta ei lasketa tähän 0,85 piiriin.

Ja jotta kaikki kirkastuisi laakista, huomautettakoon, että siivoojilla on niin heikot palkat, että kunnalle tulee todella kalliiksi pitää hoitsuja siivoojina tms. työssä.

Henry

Pekka Manner

En yllättynyt että Soininvaara vastustaa mitoitusta. Osmo on sinivihreä jolle demarit ovat kaiken pahan alku ja juuri.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Olen samaa mieltä, että vanhuksista tulee pitää huolta, mutta onko se yksin yhteiskunnan tehtävä.

Mielestäni vastuuta ja mahdollisuuksia pitäisi jättää omaisille entistä paremmin. Nyt lähtökohta näyttää koko keskustelussa olevan kunta-/laitoshoito. Kun suuret ikäluokat ovat tulleet vanhuus ikään, niin resurssimme eivät millään riitä, ellei omaisia saada mukaan. Nykyinen malli ei sitä tue. Osmon malli on idealtaan lähempänä toimivaa, mutta johtaa mitä ilmeisemmin huonosti ja hyvin hoidettuihin luokkiin ja ylikansallisten yhtiöiden verorahojen suorittamaan kuppaukseen. Mieluummin näkisin ratkaisun löytyvän hoitoon osallistuvan omaisten verotuksen keventämisen suunnasta. Siten päästään suorempaan tukeen ja vältetään byrokratiassa syntyvä varojen tuhlaus.

Loppupelissä koko keskustelun esiinottamisessa kuntavaaleja ennen lienee poliittinen juttu. Suurten ikäluokkien äänten kalastelua.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Tämä nykytilanne

"Laitoshoidossa tehtävä työ ei ole vain vanhusten hoitoa. Se on myös siivousta, vaatehuoltoa ruuan laittoa. Ainakin tähän asti normitus on koskenut vain asianomaisen koulutuksen saanutta hoitohenkilökuntaa. Tiukka jako hoitohenkilökuntaan ja muuhun avustavaan henkilökuntaan estää järjen käytön töiden suunnittelussa. Vesilasin antamiseen janoiselle ei tarvita vuosien koulutusta."

alkoi, kun tuli kansanterveyslaki ja terveyskeskusten vuodeosastot. Iso osa vanhainkotien sairasosastoista kaapattiin pois sosiaalihuollolta, ulko-ovella vaihdettiin sairasosaston nimikyltti vuodeosastoksi x), entinen henkilökunta, jossa siivoojakin oli jotain, muutettiin pikkuhiljaa sairaanhoidolliseen suuntaan ja sillä tiellä edetään.

Vanhainkotimaisessa hoidossa, joka on sopiva muistamattomille ihmisille, ei tarvita "terveydenhuollon maistereita" tietokoneineen, vaan työpariksi riittää lähihoitaja ja hoitoapulainen. Ja niitä työntekijöitä tarvitaan sen mukaan mikä on asukkaan kunto, ei sen, montako asukasta talossa on!

..

x) nyt muutetaan vanhainkotien ulko-ovilla nimikyltit palvelutaloiksi. Asukkaat eivät muutu, mutta alkaa kk-hoitomaksun sijasta ihan uusi rahastus " vesilasin antamisesta" ym. palvelusta. Kaikesta erikseen. Henkilökuntaa vähennetään jne.

Nii. Että voisis sitä yks sun toinen päättäjä käppäillä lähimpään vanhainkotiin, jos sellainen kunnassa vielä on, ja katsoa livenä sitä kodin päivittäistä menoa ja meininkiä, plus haastatella henkilökuntaa ja omaisia. Ei pomoja! Niitä viimeks!

..

Puhun kokemuksesta = 41,5 vuotta kolmen kunnan kuntayhtymän vanhainkodin johtajana.

Kymmenen kunnan kuntaliitos 1.1.2009- romutti ja romuttaa varsinkin vanhustemme hoidossa kaiken entisen. Lain kirjaimet kyllä täytetään. Ne täytetään jo nyt: http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minkä maton alle tämä yleinen ja konkreettinen ongelma lakaistaan ?
Lähisukulaiseni asui Kerimäellä ns. omatoimipalvelutalosssa, mikä se sitten olikaan oikeasti. Ikä 90-v. Fiksu,oppinut, liikkuva ja tietoinen kaikista, vaikka muille jaettaviksi. Hänelle oli saapunut Kelan joku eläkkeen jatkamiseen tai päivittämiseen liitynyt lomake, joka olisi pitänyt palauttaa. Hän sai lievän aivohalvauksen ja joutui terveyskeskukseen. Siksi hän ei voinut palauttaa sitä täytettynä lisätiedoin määräaikaan mennessä. Siis lomake jäi hänen piironkinsa laatikkoon palauttamatta, vaikka oli kyennyt sen sinne panemaan. Tilanne selvisi, vasta kun hän joutui makoilemaan terveyskeskuksessa pitkään.
Kaikenmaailman kodinhoitajat kävivät sillointällöin kotona, ihmiset vaihtuivat ja luotettavaa asiaihmistä ei löytynyt. Sekunttiaikataululla he tekivät vain aivan välttämättömän. Eivät tunteneet kaupan tuotteita ja lihatiskiä, vaan toivat mitä milloinkin, jolloin mummu pani ne takaisin ja vihaisena. Lopputulema: Eläkesumma oli pudonnut oleellisesti syystä, että 90-v ihminen ei ollut palauttanut lomaketta täytettynä ajallaan.
Jotenkin tuntuu siltä, että päättäjät tilastoexpertti Soininvaarasta lääkäri Asko-Seljavaaraan pitää panna puheistaan vastuuseen ja kentälle näkemään todellinen tilanne. Puheet ovat puheita ja politiikka vain porskuttaa.
Jos taas kerran aletaan "vanhuuslakia" viivyttämään ja rustaamaan, sama tyhjänpäiväinen meno jatkuu. Tehdään heti jotain ja annetaan mahdollisuus korjata lakia, jos siinä kokemuksen mukaan on korjattavaa.

Käyttäjän LeoMustonen1 kuva
Leo Mustonen

Ihan samaa mieltä vanhustenkin osalta. Kaikki nykyinen hyvinvointi olisi mahdotonta, elleivät aikaisemmat sukupolvet olisi tehneet niin suunnattomasti töitä meidän hyväksemme. Vähin mitä voimme tehdä, on huolehtia heidän vanhuudestaan ihmisarvoisesti.
Mutta milloin saadaan laki tai edes vähän lisää julkisuutta näistä kelvottomista Internet operaattoreista. Sama "palvelun" tarjoaja, jonka takia www.soininvaara.fi ei edelleenkään näy, hävitti heinäkuun alussa 17 000 email tiliä ja niihin sisältynyttä kotisivua. Mihinkään kyselyihin asiasta ei tule mitään vastausta saati että olisi tarjottu mitään mahdollisuutta siirtää edelleen kyseisiin osoitteisiin tullutta postia tai sivuston osoitetta. Soitto asiakaspalveluun tuottaa aina vain uuden lupauksen siitä että minuun otetaan pikaisesti yhteyttä, mutta näin ei koskaan tapahdu.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Olipa kiva lukea tosi perus suomalainen mielipide Soininvaaralta !

Tämmöiset pakottavat säädökset vain tappavat innovaation ja palveluiden tehokkuuden kehittämisen. 100 % varmuudella palveluita automatisoidaan ja kehitetään. Pääomalla voidaan korvata työtä esim. laitteilla ja menetelmillä.

Ymmärrän, että eräs ministeri voi ehdottaa tällaista sosialistista säädäntää markkinatalosumekanismien tilalle. Mutta vanhuksilla ei ole varaa maksaa tällaisissta pakollisista tason korotuksista.

Talousnäkökulmasta yleensä työvoima on kallis ja kiinteä kustannus. Eikä se ole joustava. Lisäksi on odotettavissa pulaa hoivahenkilökunnasta, joten on pakko automatisoida ja järkiperäistää. Esim. ruokahuoltoa ja siivosta, lääketieteellistä seurantaa ym. voi automatisoida ja tehostaa ja koteihin saadaan avustavia vekottimia. Ne tarvitsevat resursseja, joista tärkein on raha.

Vanhustenhuolto tarvitsee rahaa. Sitä pitää allokoida.

Pirkko Leskinen

Muistisairaan omaisena täytyy todeta että blogisti ja suurin osa kommentoijista on kovin kaukana ruohonjuuritason työstä, te puhutte noista vanhuksista kuin jostain roskasakista.

Hoitokodeissa ja palvelukodeissa asuu hyvin paljon tukea ja apua tarvitsevia ikäihmisiä, joiden kuntouttavaan hoitoon ja huolenpitoon tarvitaan ammatillista osaamista.
Hoitotyö ei ole pelkästään vesilasin ojentamista, sekin pitää useimmiten olla nokkamuki. Vaipanvaihto, vessattaminen, syöttäminen, kävelyttäminen, pukeminen ja nukkumaan laittaminen vaativat ammatillista osaamista, hauraita osteoporoottisia muistisairaita ihmisiä amatöörien suorittama hoitotyö voi vahingoittaa, syöttäminenkin vaatii taitoa. Osaavia käsiä tarvitaan.

Samaan aikaan kun kiistellään henkilökuntamitoituksesta, ei huomata että STM suunnittelee muistisairaiden ja kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden radikaalia rajoittamista erilaisin pakkokeinoin avohuollossa ja kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa..
Pakkokeinot eivät tunnut kiinnostavan mediaa, ainoastaan Hämeen Sanomat ja Etelä-Suomen sanomat ovat puuttuneet lakiluonnokseen, Sirpa Pietikäinen ainoana poliitikkona.

Hoitokodin valinta ei onnistu muistisairailta eikä huonokuntoisilta vanhuksilta, paremmin pärjäävät asuvat vielä kotona.
Jos mustisairaalle on määrätty laaja edunvalvojuus, hoitokodin valinnan tekee viranomaisedunvalvoja, jolloin omaisilla ei ole enää mitään sanomista.
Mustisairaita ja huonokuntoisia vanhuksia uhkaa nyt törkeä ihmisoikeusloukkaus jos eduskunta hyväksyy kaavaillun itsemääräämisoikeudenrajoituksia koskevan lakiluonnoksen.
Hälytyskellojen pitäisi nyt soida!

Pekka Heliste

Virkamiehiä kyllä riittää pilvin pimein erilaisiin kartoituksiin ja toimintakyvyn arviointeihin,mutta ei palvelutuotantoon

Pekka Heliste

Olen nyt keväästä saakka joutunut selvittelemään vanhemieni tilannetta.Kummatkin ovat pitkälti yli 80-vuotiaita

Vanhusten osalta ei mikään oikein pelaa,ainoastaan jos on vaativa työkykyinen aktiivi sukulainen joka painaa prosessia eteenpäin

1.Terveydenhoito on tehokkuusajattelulla tehty sellaiseksi ettei kukaan uskalla hoitaa potilasta.

Sairaalan pääsykin on kortilla, ambulanssi kävi kolme kertaa enne kuin potilas otettiin kyytiin ja sairaalaan. Ambulanssihenkilökunta uskalsi moitteiden pelossa ottaa vanhuksen kyytiin vasta,kun hänet oli ensin saatu odottelulla huonoon kuntoon

Ja sairaalassa vanhus joutuu lojumaan ilman ruokaa ja juomaa 12 tuntia käytävällä ja odottelemaan,josko korkea lääkäri vaivautuisi tekemään päätöksenn miten häntä hoidetaan

Sama tehokkuusajattelu johti siihen, että kun hoitojaksoa pyritään lyhentämään niin sairas vanhus kotiutettiin enneaikaisesti ja se taas johti uuteen sairaalajaksoon

Lääkäristä on tullut byrokraatti,joka täyttelee lomakkeita , miettii tehokkuuslukuja ja potilaan vointi on sivuseikka

2. Huonokuntoinenkaan vanhus ei saa mitään palvelua yhteiskunnalta
Kunnan mielestä yli 80-vuotiaat , toinen dementoitunut, toinen lähes kuuro, ja osan toimintakyvystään menettänyt ovat täysin hyväkuntosia eivätkä tarvitse mitään palveluita.

Virkamiehiä kyllä riittää papereita pyörittämään ja vanhuksia haastattelemaan,mutta heidän tehtävänsä on vain estää palvelujen saanti.

On aivan turha puhua mistään vanhuspalvelusta ,jos virkamiehet ovat vain toteamassa ettei mitään palveluja tarvita.

Vielä 90-luvulla tilanne oli toinen, isoäitini oli silloin yli 80-vuotias vanhus ja hän selvisi hyvin 88-vuotiaaksi saakka kotona,kun pari kertaa viikossa kävi kodinhoitaja ja hänellä oli aikaa seurustella ja paneutua vanhuksen ongelmiin ja korjata niitä

Vanhusten hoito on vain Potemkinin kulissi

Toimituksen poiminnat