Osmo Soininvaara Vihreiden kansanedustaja Helsingistä

Asiantuntijoiden alueellistaminen on vaikeaa

Koska postaukseni "Ympäristökeskus Kajaaniin" herätti väärinkäsityksen, että kannattaisin siirtoa, julkaisen tämän elokuun lopulla omalla kotisivuillani olleen artikkelin Lääkelaitoksen alueellistamisesta. Aasiata on kotisivuillani keskusteltu 65 kommentin verran. Jos haluat tutustua tähän keskusteluun, paina tästä.
Ministeri Hyssälä suunnittelee lääkelaitoksen siirtämistä uudelleen organisoinnin yhteydessä Ouluun tai Kuopioon ja Mari Kiviniemi tiettävästi kaavailee Tilastokeskuksen siirtämistä yleensä vain pois Helsingistä.

Helsingille ei varmaankaan pitäisi olla mitään sitä vastaan, että valtion työpaikat tekevät tilaa yhteisöveroja maksaville yritysten työpaikoille, mutta noiden laitosten kannalta muutto on vähintäänkin hankala. Henkilökunta ei muutosta ihastu.

Joku voi sanoa, etteihän tässä mitään vikaa ole. Joutuvathan maakuntien ihmisetkin muuttamaan työn perässä Helsinkiin.Näiden laitosten henkilökunta ei joudu muuttamaan eikä muuta.

Molemmat organisaatiot joudutaan käytännössä perustamaan uudestaan. En usko, että nykyisestä henkilökunnasta muuttaa työn perässä kuin murto-osa. Nämä ovat lisäksi pääsoin  niitä joita ei muihin töihin huolita. Kun poliisin ATK-yksikkö siirrettiin Rovaniemelle, sinne muutti kai kolme organisaation työntekijää.

Lääkelaitos ja Tilastokeskus ovat molemmat asiantuntijaorganisaatioita, joiden menestyksellinen toiminta on täysin riippuvainen henkilökunnan osaamisesta. Vuosia kestävä välivaihe tulee olemaan molemmille organisaatioille erittäin raskas.

Miksi helsinkiläinen ei muuta Kuopioon, vaikka saisi asunnon vaihdostakin sievoisen summan välirahaa. Koulutetulla asiantuntijalla on yleensä puolisona koulutettu asiantuntija. Sanokaamme, että vaimo on töissä lääkelaitoksessa ja mies opetusministeriössä. Vaihtoehtoja on silloin kolme:

1) Perhe hajoaa kahdelle paikkakunnalle.

2) Perhe muuttaa vaimon työpaikan perässä Kuopioon. Mies yrittää löytää jotain työtä Kuopiosta. Lapset yrittävät löytää koulun, jossa voi opiskella samoja aineita joita he ovat opiskelleet Helsingissä.

3) Perhe jää Helsinkiin ja vaimo etsii uuden työpaikan.

Kolmas vaihtoehto on ylivoimaisesti todennäköisin, koska vaimon on huomattavasti helpompi saada koulutustaan vastaava työpaikka Helsingistä kuin miehen Kuopiosta. Huomattakoon, että jos koko henkilökunta muuttaisi Kuopioon lääkelaitoksen perässä, näitä asiantuntijatehtäviä puolisoille pitäisi löytyä yhdellä kertaa kymmeniä. Lapset voivat jatkaa samassa tutussa koulussa ja niin edelleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Pentti Nieminen (nimimerkki)

En ymmärrä mikä tässä on vaikeaa. Jos ei halua muuttaa Kuopioon niin ei sitten muuta kyllä Kuopiostakin löytyy tilastojen laskijoita Yliopistokaupunki kun on. Koko eurooppa on tottunut työn perässä muuttamiseen joten en käsitä miksi suomalainen on niin kranttu ettei duuni kelpaa kuin naapurista. Esimerkiksi upseerit muuttavat tämän tästä ja silti lasten koulut ym. sujuvat vieläpä erinomaisesti. Koko maa ei voi asua uudenmaan läänissä mutta miksi hajasijoituksidean isät eivät nyt itse näytä mallia? Toisille suotaisiin muutto. Koko hommalta katoaa näin uskottavuus ja se jää lounaskeskustelun tasolle irtopisteiden lähteenä.

pertti (nimimerkki)

päättäjät voisivat näyttää mallia ja siirtää eduskunnan vaikka kainuuseen.

Hannu M (nimimerkki)

"Esimerkiksi upseerit muuttavat tämän tästä ja silti lasten koulut ym. sujuvat vieläpä erinomaisesti."

Melkoinen väite, löytyisiko tutkimustuloksia tueksi. Väität siis että juurilla, sosiaalisilla suhteilla (lasten syntymästä asti olevilla kavereilla jne.), turvaverkoilla, tutuilla opettajilla ja yleensä sillä kaikella mitä keskimäärin syntyy kun saa asustella samalla paikalla pitkään ei ole mitään merkitystä.

Minä ja perheeni kokisimme ainakin katastrofiksi jos joutuisimme muuttamaan edes kilometrin päähän nykyisestä kodistamme enkä ymmärrä ajatusmaailmaa missä ihmisiin suhtaudutaan kuin johonkin karjaan jota voidaan siirrellä paikasta toiseen markkinavoimien ehdoilla.

Joskus on tietenkin pakko kun mitään muuta ratkaisua ei löydy ja joillekkin sellainen reissaaminen paikasta toiseen varmaan sopiikin mutta väitän että valtaosa perheistä kaipaa vakautta myös tässä suhteessa.

Käyttäjän soininvaara kuva
Osmo Soininvaara

Vieraaseen ympäristöön muuttaminen on aina hankalaa, mutta ei kaikille. Upseerit ovat valinneet uransa tietoisena tästä hankaluudesta, mutta moni luopuu upseerinurasta perustettuaan perheen, juuri tästä syystä.

Upseerilla ei toisaalta ole valittavana siirtyä yksityisen armeijan palvelukseen, jos valtion armeija kohtelee heikosti.

Artikkelin perusväite on,etteivät Lääkintälaitoksen työntekijät muuta työn perässä, vaan koko organisaatio joudutaan perustamaan uudestaan uudella henkilökunnalla, mikä on huomattavan hankalaa. He tekevät erikoistunutta työtä, johon ei yliopistossa kouluteta, vaan työn oppii työn mukana vanhemmilta työntekijöiltä. Miten opitaan, jos organisaatiosta katoaa jokseenkin koko osaaminen.

Timo Assmuth (nimimerkki)

Ihmettelen että tässäkään keskustelussa ei ole keskitytty Soininvaarankin esiin tuomaan pääkysymykseen: Miksi luullaan että vuosikymmenten myötä kehittyneitä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita joiden työkenttä on yhä enemmän EUiin ja muuhun kansainväliseen toimintaan suuntautuvaa ajatellaan voitavan tuosta vain heittää jonnekin maakuntaan? Miksi luullaan että tällä saavutettaisiin? Miksi tuijotetaan vain noihin perhesuhteisiin hajasijoitteluiden järjestelyissä, ei siihen mitä sillä todellisuudessa yhteiskunnan toiminnoille saavutetaan, siis vaikutukseen ko. laitosten ja organisaatioiden tehokkaalle ja tasokkaalle toiminnalle, sekä niiden sisällä että laajoissa yhteistyösuhteissa? Ei ainakaan säästöjä saavuteta - se on jo eri yhteyksissä aiemmilla alueellistamiskierroksilla selvästi havaittu. Ei myöskään laajemmin tehokkuutta ja laatua. Ei myöskään maan tasapainoista kehitystä - se on kyllä muusta kiinni, ja turha on myöskään väkisin sitä yrittää korjata väärillä keinoilla jotka vain pahentavat ongelmia. Kyseessä on selvästi lähinnä poliitikkojen ja poliittisten virkamiesten ym. juoksupoikiensa (ml. konsulttien) sekä maakuntien junttaväen tarttis tehdä jotain -paniikki, jossa ei edes yritetä, eikä haluttaessakaan asiantuntemattomuuttaan pystytä, tarkastelemaan sitä mitä ko. toiminnot vaativat. Tämä alueellistamiseen (luo: hajoittamiseen) liittyvä paniikki on muuten vain eräs samansuuntainen ilmiö kuin se yleinen työelämän ja organisaatioiden mylläys itsetarkoituksellisen uudistamisharhan ja poliittikkojen puuhasteluvimman vallassa, jota yhteiskunta on pullollaan.

Yksi asiantuntija (nimimerkki)

Tässä ne sovitut ehdot alueellistamiselle, jotka eivät missään tapauksessa tule täyttymään kun Lääkealan keskusta/Lääkelaitosta alueellistetaan. Tuskin Tilastokeskuksenkaan alueellistamisessa.

Valtioneuvoston kanslian julkaisu 8/2004 "Alueellistamisohjelman periaatteet ja linjaukset":

"Sijoittamispäätöksen on turvattava valtion tehtävien tuloksellinen hoitaminen." (VNK 8/2004 s. 12)

"Alueellistamisohjelman yleisiä tavoitteita ovat mm.
-pätevän henkilöstön saaminen valtion palvelukseen
-valtion toimintoja tukevan vuorovaikutteinen toimintaympäristö." (VNK 8/2004 s.16)

"Toimintoja ja yksiköitä alueellistettaessa edellytetään toimintatapojen rationalisointia siten, että tuottavuus nousee." (VNK 8/2004 s.18)

"Alueellistamisessa voidaan päätyä myös kokonaisen viraston, laitoksen tai muun organisaation sijoittamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kun siihen on toiminnalliset edellytykset olemassa. "(VNK 8/2004 s.16)

"Sijoittamispäätösten tulee turvata toiminnan tuloksellista hoitamista;
-sijoittamisella edistetään toiminnan vaikuttavuutta
-sijoittamisella helpotetaan työvoiman saantia valtion tehtäviin
-sijoittamisella edistetään palvelujen asiakasläheisyyttä ja joustavuutta sekä alueyksiköiden yhteistyötä." (VNK 8/2004 s.29)

"Keskushallinnon toimintojen alueellistaminen tulee toteuttaa tehokkuus ja taloudellisuus huomioon ottaen." (VNK 8/2004 s.31)

"Alueellistamisen on oltava hyödyllistä alueellistettavan toiminnon kannalta." (VNK 8/2004 s.32)

"Alueellistamisessa tulee ottaa huomioon taloudellinen kokonaisrationaalisuus. Alueellistettavan toiminnon tai yksikön kannalta toiminta ei saa huonontua siirtymävaiheen jälkeen." (VNK 8/2004 s.36)

"Jotta organisaation tarvitsema osaaminen voidaan turvata, suunnitellaan osaamisen siirtäminen ja muut osaamisen turvaamisen keinot. "(VNK 8/2004 s.39)

Jii (nimimerkki)

Itse toimin neljännellä tavalla tässä tilanteessa;tämä vaihtoehto on sukkuloiminen siten, että työskentelypaikkakuntana on Kuopio ja työt tehdään kerralla valmiiksi pitempinä työpäivinä ja sitten taas ajan omalla autolla tai lennän lentokoneella kotiin Helsinkiin. Tämän olen ajatellut lopettaa 20:n vuoden päästä kun pääsen eläkkeelle. Sinänsä ei ole oikein järkevä vaihtoehto tämäkään...

Toimituksen poiminnat