Osmo Soininvaara Vihreiden kansanedustaja Helsingistä

Pysäköinnin hinta ja asukkaiden valikoituminen

Minulle on kerrottu, että Helsingissä monen toimistorakennuksen omistaja haluaisi muuttaa talonsa käyttötarkoituksen (takaisin) asunnoiksi, mutta asia on kilpistynyt pysäköintipaikkanormiin. Kaupunki vaatii suunnilleen yhtä autopaikkaa asuntoa kohden, mikä tekisi muutoksesta tolkuttoman kalliin. Jälkeenpäin talon alle laitettavat pysäköintipaikat maksavat kymmeniä tuhansia euroa kappaleelta.

Tämä risoo minua, eikä edes ihan vähän. Hyväksyn, ettei autoileva perhe voi muuttaa toimistosta asunnoksi muutettavaan rakennukseen, mutta yli puolet helsinkiläisistä ruokakunnista on autottomia. Miksi pitää estää näidenkin asuminen keskustassa? Eikö voisi päättää, että tässä kiinteistössä ei ole autopaikkoja. Ei kenenkään ole pakko sellaiseen muuttaa.

Ilmiselvän vastaväitteen torjumiseksi tietysti päätettäisiin myös, ettei tässä kiinteistössä asuminen oikeuta myöskään asukaspysäköintipaikkatunnukseen.

Kantakaupungissa on kaupallisia pysäköintilaitoksia. Jos on välttämätöntä pitää autoa, niistä saa kyllä paikan, koska tyhjää tilaa on. Vähän se maksaa, mutta paljon vähemmän kuin paikka sen oman talon alla.

Kaavottaja ei voi vedota mihinkään ympäristöministeriön sitovaan normiin, koska sellaista ei ole Helsinkiä koskien. Valtakunnallinen normi on kyllä olemassa, mutta siinä sanotaan, ettei sitä tarvitse noudattaa siellä, missä joukkoliikenne on poikkeuksellisen hyvin järjestetty. Mitähän tällä tarkoitetaan, jos ei Helsingin kantakaupunkia?

Myös Jätkäsaaressa pysäköinti maksaa aivan tolkuttomasti. jotain 30 000 - 50 000 euroa kappaleelta. On sekä väärin että epätarkoituksenmukaista pakkomaksattaa pysäköinti asuntojen hinnoissa ja antaa sen jälkeen pysäköintipaikat niitä tarvitseville käytännössä ilmaiseksi. Ei ole vaikea ennustaa, että paikoista tulee pulaa. Jos ne vuokrattaisiin kustannuksia vastaavalla hinnalla - noin 250 euroa/kk - varmasti riittäisivät. Moni siirtyisi omasta autosta CityCarClubin käyttäjäksi, koska pysäköintipaikan hinnalla ajaisi noin tuhat kilometriä kuussa. Vielä useampi ajattelisi, että ratikka riittää.

Autoilijasta tuo 250 euroa kuussa voi tuntua kohtuuttomalta, mutta vielä kohtuuttomalta sen tuntuu autottomasta, joka jouuu asumisensa hinnassa maksamaan naapurinsa autopaikasta.

Eikö olisi järkevää antaa autottomien kotiytalouksien hakeutua sinne, missä pysäköinti tulee kohtuuttoman kalliiksia ja autoa tarvitsevien sinne, missä pysököinti on kohtuudella järjestettävissä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Tötterströn (nimimerkki)

Minua risoo se, eikä edes ihan vähän, että yleisesti velloo sellainen käsitys pääkaupungista, että se olisi asumista varten.

Pääkaupunki on yhteiskunnan hallinnollinen keskus eikä mikään asuinpaikka. Vaadin, että ihmiset muuttavat pääkaupungista muualle ja tulevat omalla autollaan aamuisin töihin eikä millään julkisilla peleillä ja vehkeillä, joiden ylläpito on vain kallista hömpötystä.

teppoeskelinen (nimimerkki)

Hyvä teksti. Olisikin korkea aika tuoda autoilun todellisia kustannuksia ja samalla autoilun subventioita näkyviin, sen sijaan että puhutaan ainoastaan siitä, kuinka paljon julkista liikennettä pitää tukea - ikäänkuin autoilua ei koko ajan tuettaisi paljon enemmän.

Onko vastaasi tullut yritystä laskea autoilun kaikkia (suoria ja epäsuoria) subventioita pääkaupunkiseudulla? Pysäköintipaikathan ovat helpoimmin laskettava tapaus, ja sikäli myös erikoistapaus että maksumiehinä ovat pääosin muut asukkaat, eikä niinkään julkinen sektori.

Sitten olisi näitä vaikeammin laskettavia kustannuksia, kuten teiden ylläpito, hajautuvan yhdyskuntarakenteen tuottamat kustannukset jne. Olettaisin kuitenkin että ottamalla vertailukohdaksi jonkinlaisen mallin kaupungista, jossa autoliikenne olisi vähäisempää, voitaisiin tehdä ihan päteviä laskelmia.

Kaksi ongelmaa tulee mieleen: Ensinnäkin, autoilun kustannukset on hajautettu usean julkisen kassan välille (pääkaupunkiseudun lukuisat kunnat, valtio). Jos valtio maksaa tiet, niin sehän on kunnan näkökulmasta vaan kotiinpäin. Autoilu ja julkinen liikenne pitäisi saada jotenkin paremmin samasta kassasta maksettaviksi. Tähän en ole kyllä kuullut hyviä käytännön ehdotuksia, olisi kiinnostavaa kuulla jos sellaisia löytyy.

Toiseksi, osa autoilun kustannuksista ei ole lainkaan käännettävissä rahaksi. En tarkoita niinkään saasteita, vaan sitä, että kaupungissa tila on niukka hyödyke, jonka valtaaminen johtaa menetyksiin rahaa abstraktimmissa asioissa, joista voisi käyttää sanaa "viihtyisyys". Mutta jos tehdään laskelmia subventioista, niin ehkä voidaan unohtaa tämä ylinen tilanvaltauspointti, samalla tunnustaen taloudellisten laskelmien rajoitukset.

Vesa Hack

Olet oikeassa, Osmo.
Jos en tarvitsisi autoa työssäni, todennäköisesti luopuisin siitä aika pian. Kun laskee yhteen lyhennykset, vakuutukset, huollot, auton arvon alenemisen jne, ei Helsingissä ole kovin järkevää pitää autoa (ellei sitä välttämättä tarvitse). Auton pitämisen kuukausikustannuksilla ajaisi aika monta taksimatkaakin, jos joskus pitää rahdata vaikkapa isoja ostoksia kotiin.

Jos mukaan laskettaisiin vielä se 250 e/kk pysäkintipaikan hinnasta, teiden jatkuvan leventämisen kustannukset yms infrastruktuurimenot, tulee yhden auton kuukausikustannuksiksi aivan kestämätön summa. Puhumattakaan melu- ja saastehaitoista.

Huua Kotti (nimimerkki)

"Hyväksyn, ettei autoileva perhe voi muuttaa toimistosta asunnoksi muutettavaan rakennukseen."

Miksi ei autoileva perhe voi muuttaa asuntoon, jossa ei ole autopaikkaa, jos he hommaavat autopaikan jostain muaalta?

Huua Kotti (nimimerkki)

"Hyvä teksti. Olisikin korkea aika tuoda autoilun todellisia kustannuksia ja samalla autoilun subventioita näkyviin, sen sijaan että puhutaan ainoastaan siitä, kuinka paljon julkista liikennettä pitää tukea - ikäänkuin autoilua ei koko ajan tuettaisi paljon enemmän."

No huhhuh. "Autoilun subventiointia". Yksityisautoilu maksaa veroina autojen hankinnasta, käyttömaksuina, dieselveroina, polttoaineveroina, vakuutusveroina ja alv:nä noista edellisistä, sekä varaosista ja huolloista noin viisikertaa enemmän rahaa valtion kassaan, kuin esim. käytetään liikenneinvestointeihin. Siis 5/6 osaa autoilijoiden maksamasta verokertymästä menee ihan muualle kuin autoiluntarvitsemisen rakenteiden rekentamiseen ja ylläpitämiseen. Ko. ylijäämää käytetään kauttalinjan yhteiskunnan muihin menoihin mukaanlukien julkisen liikenteen tukeminen!

Minusta kirjoitit aika paksua soopaa. Vaikka yksityisautoilusta ei tykkäisikään, niin subventointia ei ole se, että autoilija maksaa enemmän kuin saa. Julkisenliikenteen liikennöintituki on subventointia.

Mitäs jos pysytään faktoissa. Selvitä itsellesi mitä subventointi tarkoittaa. Autoilua subventoitaisiin, jos autoilijoiden itse maksamisen verojen lisäksi pistettäisiin lisää rahaa päälle verotuloista. Nyt tilanne on täysin toisin päin. Autoilijat maksavat vero ylimäärää, josta pääosa riittää jaettavaksi muualle kuin autoiluun ja liikenteeseen.

Ja jos autoilu lopetettaisiin näin heti, Suomi joutuisi budjettikriisiin, jos autoililta saatavat muualle pääosin jaettavat verotulot jäisivät saamatta. Silloin subventiot joukkoliikenteellekin voisivat jäädä maksamatta.

Kivaa tämä uuskielisyys. Autoilun kustannuksista taitaa suurin osa olla yhä veroja.

Käyttäjän soininvaara kuva
Osmo Soininvaara

Tuo väite, että autoilusta kerättäviä veroista käytetään 5/6 muualle, on kyllä epätosi väite. Niissä laskelmissa lasketaan mukaan vbain valtion välittömät tienpidon menot, mutta ei lainkaan kuntien menoja - eikä myöskään näitä pysäköinnin kustannuksia, jotka laskutetaan autottomalla naapurilla. Laskelmissa ei ole myöskään mitään hintaa teiden ja katujen alle jääneelle maalle. Ei valtio pidä Helsingin katuja yllä vaan kaupunki.

teppoeskelinen (nimimerkki)

Juuri tämän 5/6 -väitteen yleisyyden ja ilmeisen harhaanjohtavuuden takia autoilun kaikki suorat ja epäsuorat kustannukset tulisikin selvittää, jotta voitaisiin puhua asiaa. Onko Soininvaaralla jotain lukuja tästä? Vai onko niin että laskuoperaatio olisi liian monimutkainen ja vaatisi liikaa epävarmoja taustaoletuksia (esim juuri katujen alle jäävän maan hinnasta?)

Mika Lako (nimimerkki)

Paras tapa vähentää turhaa autoilua olisi vaatia bensa-aseman kuittiin merkintä, kuinka paljon laskussa on veroja sekä muita maksuja valtiolle.
Kun kuitissa lukisi seuraavasti:
Jakelu sekä jalostus 10€
Valtion karvainen käsi 10€
Yhteensä 20€, niin
koska suomalaiset inhoavat veroja, autoilu vähenisi. Tosin meillä on näitä ihmisiä, jotka julkisesti ilmoittavat rakastavansa veroja, ehkä he tasapainottavat tilannetta ajamalla korttelirallia. "Ilmaiset" parkkipaikat ovat muuten "historiaa". Esimerkiksi Eiranrannassa myydään erikseen parkkipaikkaan oikeuttava osake. Hintapyyntö on tasoa 30-35.500€.
Tallinnassa autopaikat myydään aina erikseen, tosin osasyy tähän on Viron Suomesta poikkeava kiinteistörekisterijärjestelmä. Toisin kun Helsingissä, Tallinnassa rakennetaan melkein jokaiseen uuteen asuinrakennukseen maanalainen autotallikerros. Tähän ei taida olla kaavoituksesta johtuvaa syytä, vaan se, että näiden paikkojen myyntihinta on tasolla 10-20.000€. On mahdollista, että näistä paikoista rakennuttaja nettoaa parhaan katteen.

Toni (nimimerkki)

"Hyväksyn, ettei autoileva perhe voi muuttaa toimistosta asunnoksi muutettavaan rakennukseen."

Härskiä elitismiä. Luuletteko te vihreät olevanne jotenkin muita ihmisiä (esim. näitä autoilevia) parempia ja parempaan oikeutettuja?

Käyttäjän soininvaara kuva
Osmo Soininvaara

Siis kuinka?
Jos on selvää, ettei tontille saa autopaikkoja eikä autosta riippuvainen voi silloin sinne muuttaa, miksi Toni, haluat kostoksi kieltää myös autotonta muuttamasta. Miten se on sinulta pois?

Toimituksen poiminnat