*

Osmo Soininvaara Vihreiden kansanedustaja Helsingistä

Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta

Ketjussa ”Köyhäily on eri asia kuin köyhyys” nimimerkki Paju esitti merkittävän näkökohdan siitä, miksi asuntoja on tyhjillään. En ollut tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin.

Kun vanhus siirtyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon, häneltä jää usein asunto tyhjäksi, joskus jopa vuosiksi. Vanhus ei halua myöntää itselleen, ettei vanhaan kotiin enää palata, eikä hänellä ole voimia myydä tai vuokrata asuntoa. Nimimerkki Paju kertoi syyn siihen, mikseivät myöskään lapset ryhdy toimiin tyhjän asunnon vuokraamiseksi.

Pitkäaikaishoidossa hoitomaksu on 82 prosenttia vanhuksen tuloista, mukaan luettuna vuokratulot. Asuntoa ei kannata vuokrata, kun vuokratulo menee lähes lyhentämättömänä kunnalle.

Tämä sääntö pitää muuttaa. Vaikka se onkin sosiaalisesti epäoikeudenmukaista, vuokratulot yhdestä asunnosta tulee jättää maksulaskelman ulkopuolelle, koska yhteiskunnan tappiot tyhjillään olevasta asunnosta ovat melkoiset.  Assia ei vaadi maksuasetuksen muutosta, koska maksuasetus määrää vain maksun ylärajan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki voisi toteuttaa asian omalla sisäisellä ohjeistuksellaan. Voisiko Paula Kokkonen viimeisenä virkatyönään…?

Porkkanan sijasta voisi tietysti käyttää myös keppiä, mutta en pitä tätä mahdollisuutta realistisena. Opiskelijalle lasketaan toimeentulotukilaskelmassa opintolaina tuloksi, vaikka sitä ei nostaisikaan.  Taitaisi nousta aikamoinen haloo, jos sama tehtäisiin laitoshoidossa olevan vanhuksen vuokratulolle, jota hän ei saa, koska asunto on tyhjillään.

Muualla asia on hoidettu kovakouraisemmin. Pääsääntö Euroopassa on, että laitoshoidon maksu riippuu paitsi tuloista, myös omaisuudesta. Silloin tyhjä asunto on pakko myydä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Kari Timolavi

Voitaisiin meilläkin mennä siihen suuntaan, että mummon omaisuutta olisi realisoitava laskujen maksuun, silloin kun muori makaa hoitokodissa tai sairaalassa.
Samalla näkisimme myös sellaisen muutoksen, että vanhusten kotihoito, joko omin varoin tai sukulaisten toimesta, saisi runsaasti kannatusta, kun ahneet perilliset koittaisivat suojella odotettavissa olevaa pottiaan.
Nythän käy niin, että mummon omaisuus mahdollisesti jopa karttuu hintakehityksen, metsän kasvun tms. ansiosta.
Samaan aikaan pienipalkkaiset ja huomattavasti mummoa sekä perillisiä köyhemmät osallistuvat sairaalamaksuihin ja turvaavat mummolta jäävää perintöä kielipitkällä odottaville sukulaisille.
Onkos tuo nyt laitaa?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Miten käy, jos joku vanhuksen jälkeläisistä asuu samassa taloudessa, pitäisikö asunto siinäkin tapauksessa myydä pois alta? Jos vanhus on sellaisessa kunnossa, että häntä ei voi jättää yksin työpäivän ajaksi, niin pakkohan hänet johonkin on sijoittaa.

K Veikko

Asuessaan ilmaiseksi toisen omistamassa asunnossa jälkeläiselle syntyy verovapaa asuntoetu. Nykyään tuon asuntoedun antajan ei tarvitse maksaa sotu-maksuja eikä ennakonpidätystä. Kyseessä on verovapaa nautintaoikeus sekä saajalle että maksajalle.

Kari Timolavi

Perilliset voisivat osallistua mummon laskujen maksamiseen, elleivät halua pistää omaisuutta lihoiksi. Asuntoa ja muuta omaisuutta vastaan voi ottaa velkaa, sen verran mitä laskuista selviäminen vaatii.
Harkintavalta jäisi joko mummolle itselleen ja kuolinpesän kyseessä ollen sen osakkaille.
Sumplikoot asian kuten edullisimmaksi tulee.
Pääasia olisi, että veronmaksajat eivät joudu turvaamaan rikkaan mummon perillisille jäävää omaisuutta.
Kehittäisihän tuo rikkailta vaadittava omakustanteinen hoitomalli tietenkin kaikenlaisia paperilla tapahtuneita omaisuuden myyntejä ja yhtiöittämisiä ym. vippaskonsteja.
Paljon peräänkuulutettu luovuuskin saisi uutta puhtia rahanhimossaan rimpuilevien perillisten ja kitsaan mummon pohtiessa taakan siirtämistä veronmaksajien piikkiin.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Miten hoitomaksu voi mitenkään objektiivisesti riippua henkilön tuloista? Eikö se ole ensimmäinen ja ainoa korjattava asia, jonka jälkeen loputkin palaset loksahtavat kohdalleen?

Kari Timolavi

Olet Suihkonen ihan oikeassa. Palvelujen hinta tulee olla kaikille samoista palveluista samansuuruinen.
Jos käytettävissäolevat varat eivät riitä, niin lopun maksavat veronmaksajat. Mikäli rahaa mummulla tai vaarilla on, niin vain taksanmukainen laskutus ja loput saa hoidettava pitää ja tehdä niillä juuri kuten haluaa.
Noihin hoitomaksuihin siis aivan sama käytäntö kuin on esim. asumistuessa ja toimeentulotuessa: Omat varat ylittävät rajan. Mitään ei tipu yhteiskunnalta.

Mikko Niskasaari

Soininvaara:
"Pitkäaikaishoidossa hoitomaksu on 82 prosenttia vanhuksen tuloista..."

Siis tulotasosta riippumatta? Tuntuu oudolta. Tosin epäilemättä kovatuloisimmat ovat järjestäneet hoitonsa muuten.

Esitys sinällään vaikuttaa järkevältä.

P. Laitinen

Tässä on aika karua tekstiä pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Teksti kopioitu Valkeakosken sivuilta. Ihan puistattaa ajatella, että noille mummoille ja papoille jää pahimmillaan vain 97€/kk käteen "omiin ylellisyystarpeisiinsa". :(

Pitkäaikaishoito (maksu-uudistus 1.1.2010 alkaen)

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu.

Pitkäaikaisella laitoshoidolla tarkoitetaan, että laitoshoito on kestänyt tai sen arvioidaan kestävän yli kolme kuukautta ja henkilö on laitoshoidon tarpeessa. Maksulla katetaan hoidosta, hoivasta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, eikä laitoshoidossa olevilta peritä muita hoitomaksuja. Maksukatto ja sen kartuttaminen ei koske pitkäaikaista laitoshoitoa. Hoitomaksulla ei ole euromääräistä kattoa, mutta se ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kuukausimaksu on maksukyvyn mukainen ja määräytyy nettotulojen perusteella.

Tuloiksi huomioidaan eläkkeet, elinkorot, syytinki ja muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot, pääomasta ja muusta omaisuudesta saatava nettotulot (kuten vuokra-, osinko- ja korkotulot), metsä- ja maatalouden sekä elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä palvelun käyttäjän osuus yhtymän tulosta. Metsätulo otetaan huomioon muista tuloista poiketen laskennallisesti. Varallisuusverotuksen poistuttua metsätulon perusteena on jatkossa verohallituksen vahvistama metsän keskimääräinen tuotto. Tuloiksi ei lasketa mm. rintamalisää, asumistukea ja vammaistukea.

Ennen kuukausimaksun määräämistä selvitetään, onko asiakkaalla sellaisia avio- tai avopuolisoa tai alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta hän on kokonaan tai osittain vastannut. Yhteistaloudessa eläneen henkilön ja lasten elatuksen turvaamiseksi voidaan selvityksen perusteella maksu määrätä tarvittaessa säädettyä alemmaksi. Jos asiakas ja hänen perheensä eivät esitä elatusvelvollisuuden huomioon ottamista kuukausimaksuun, ei heillä ole velvollisuutta antaa tietoja perheenjäsenten taloudellisesta tilanteesta.

Pitkäaikaishoidon maksu yksinäiseltä ihmiseltä, pienempituloiselta puolisolta tai molemmilta samaan aikaan pitkäaikaishoidossa olevalta puolisolta on 85 prosenttia nettotuloista. Hoidettavan henkilökohtaiseen käyttöön jää vähintään 97 euroa kuukaudessa sekä mahdollinen rintamalisä.

Esimerkki
Vanhainkotihoidossa oleva yksinäinen henkilö saa eläke-, korko-, ym.tuloja 1.000 euroa/kk nettona. Muita tuloja ei ole.
Hoitomaksuksi (Valkeakosken kaupungille) tulee
1.000 euroa X 85 % = 850 euroa/kk (ja henkilökohtaiseen käyttöön jää 150 euroa/kk).

Kotiin jäävän pienempituloisen puolison aseman parantamista varten on eri menettely. Jos pitkäaikaishoidossa on suurempituloinen puoliso, lasketaan molempien nettotulot yhteen ja pitkäaikaishoidon maksu on 42,5 prosenttia yhteenlasketuista tuloista. Tällöinkin hoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön jää vähintään 97 euroa kuukaudessa sekä mahdollinen rintamalisä.

Esimerkki
Vanhainkotihoidossa oleva pariskunnan parempituloinen puoliso saa eläke-, korko-, ym.tuloja 2.000 euroa/kk nettona. Huonompituloinen puoliso asuu kotona ja hän saa eläke-, korko-, ym.tuloja 1.000 euroa/kk nettona. Kummallakaan ei ole muita tuloja.
Laitoshoidon maksuksi (Valkeakosken kaupungille) tulee kuukaudessa
(2.000+1.000 euroa) X 42,5 % = 1.275 euroa.

Kaksi hoitolaitosta ei peri samalta päivältä maksua (esimerkiksi laitoksesta toiseen siirtymistilanne), vaikka tulo- ja lähtöpäivä yleensä veloitetaan.

- Hoidon tilapäiseltä keskeytymiseltä kuukausimaksu peritään 5 ensimmäiseltä poissaolopäivältä, mutta ei siitä eteenpäin jatkuvista poissaolopäivistä.

- Maksua ei peritä koko kuukauden kestävästä poissaolosta.

Toimituksen poiminnat